Aucklandissa.

Ollaan oltu hiukan laiskoja paivitysten suhteen. Lahinna myos siks ettei ole ollut juuri mitaan kerrottavaa.

Keskiviikkona ajaa repastiin Rotourasta Hamilttoniin hurjat 1,5 tuntii. Koko iltapaivan satoi vetta aivan kaatamalla, joten kaupunki ja sen nahtavyydet jai hiukan paitseloon. Seuraavana aamuna paistoikin taas aurinko ja paastiin ennen lahtoa kiertelemaan Hamilton Gardenia eli kaupungin puutarhaa. Todella kaunis ja kattava kokoelma erimaalaisia puutarhoja.

Torstaina saavuttiin siis tanne Aucklandiin ja perjantaista asti ollaan myyty kuumeisesti autoa. Heti perjantaina vietiin auto Backpackers Car Marketiin, samaan paikkaan mista ostettiinkin. Sinne pitaa maksaa autopaikka 3 paivalle, jotka saa kayttaa millloin haluaa. Koko perjantai 9.30-17 istuttiin hallissa ostajia odotellen. Tosi tylsa ja hiljainen paiva, joten paatettiin kokeilla onneamme launatain automarkkinoilla. Taallakaan ei autonmyynnin kannalta mitenkaan kummoinen paiva, mutta ei laheskaan niin tylsa kuin edellinen. Nyrkkitappelua, kieroilua ja kusetusta... tata oli hauska seurata vieresta. Sunnuntaina taas uusi taktiikka auton myynnin suhteen. Jatettiin auto taas Bacpackers Car Markettiin myyntiin ja lahdettiin itse koko paivaksi kaupungille pyorimaan. Ei toiminut tamakaan, paivan paatteeksi auto edelleen myymatta. Illalla kaytiin lepuuttamassa ressantuneita hermojamme Mt Edenilla. Upeat maisemat iltavalaistuun Aucklandiin.


Maanataina olikin viimeinen maksettu paiva Car Marketilla. Paiva haahuiltiin satamassa odotellen puhelua, etta auto on myyty. Kun puhelua ei kuulunut, paatettiin lahtea takasin Car Marketille. Ja hyva niin! Kello oli jotakuinkin 4 kun paastiin paikalle ja loydettiin eras pariskunta meidan autoa ihmettelemasta. Keskusteltiin hinta kohilleen, kaytiin testiajolla ja auto myyty. Olipa ihana paasta siitakin ressitekijasta!

Tanaan palkittiin itseamme autonmyynnin johdosta paivaleffalla (Slummien Miljonaari) ja pizzalla. Oltiin syomassa satamalaiturilla pizzaa kun viereisen Hilton hotellin portsari tuli ystavallisesti sanomaan, ettei saada syoda evaitamme SIINA. Mutta koska ollaan Seelannissa, missa kaikki ihmiset on aivan uskomattoman ystavallisia, portsari neuvoikin meita siirtymaan portaat ylos nakoalaterassille syomaan. Siella olisi kuulemma penkkikin! Niin kummallista! Siina sitten istuttiin Hiltonin (?) terassilla kahdestaan ja ihmeteltiin sataman laivaliikennetta.

Ollaan Seelannissa enaa 4 paivaa, joten ei liikuta Aucklandista ennen lahtoa enaa mihinkaan. Ihmetellaan ihan rauhassa ison kaupungin menoa ja tehdaan suunnitelmia Ausrtaalian reissulle.