Nyt taas tulee sellasta tekstia, ettei suurinosa ymmarra kaikkea. Kaisa ja Antti kattokaa vaikka kuvat, jos ootte asentaneet sen kala suodattimen koneelle.
Noora virkistaytyy vesiputouksessa.
19.1.09
Lahdettiin kavelemaan Greenstone Hutille (autiotupa) klo 9 maita aamulla. Tarkopitus oli viettaa kaksi yota hutilla ja kalastella jokea ylavirtaan hutin ollessa perusleirina.
Polku oli helpohko kulkuista ja matka eteni nopeasti. Kaveltiin hutille kolmessa tunnissa joka oli alle reitin arvioidun ajan. Hutti oli oikein hieno,tilava ja sijaitsi aivan mahtavissa vuoristo maisemissa. Varattiin Hutin parhaat punkat ja syotiin pikkanen valipala ennen kalaan lahtoa. Parin tunnin tauon jalkeen puettiin kalavermeet paallle ja lahdettiin tutustumaan joen antimiin.
Greenstone-river
Iltpaivan kalastuksen pilasi lahes myrskyisa ylavirrasta puhaltanut tuuli. Noora ei tarttunut vapaan ollenkaan, vaan tyytyi kuvaamiseen ja maisemien ihailuun, joka ei ollut yhtaan hullumpi vaihtoehto sekaan. Miullakin oli suuria vaikeuksia saada heitettya perho toivottuun paikkaan. Sain kuitenkin kaksi spottaamaani 1-2kg painoista kirjolohta pinturilla ja lisaksi karkuutin yhden hiukan paremman kokoisen. Otettiin toinen kaloista ruuaksi, mutta kalan liha oli ihan valkoista!! Ilmeisesti kala ei ollu palautunut kevaan kudusta kunnolla... Paistettiin kirre folioon kaarittyna ja syotettiin se Hutin muille asukkaille, jotka soivat kalan ihan innolla.
20.1.09
Annettiin muiden asukkaiden lahtea rauhassa alta pois ja lahdettiin joelle yhdeksan tietamissa. Paivan suunnitelma oli jatkaa kalastusta siita kohtaa mihin edellisena paivana jaatiin ja edeta jokea ylospain aina ylavirrassa sijaitselvalle Pirvate-hutille asti. Edellisena iltana tapaamamme kaksi Jenkkia aikoivat aloittaa kalatuksensa Pivate-hutin kohdalta ja edeta siita ylos pain.
Hutin "vartija" naytti meille hyvan polun joelle ja vei meidat ensimmaiselle kalastettavalle poolille. Ei kuitenkaan viela aloitettu kalastusta siita, vaan edettiin noin 500m hutista ylospain ennen rantaan menoa. Saavuimme rantaa mukavan nakoisen poolin kohdalta ja ei aikaakaan, kun Noora spottasi ruokailevan kirjolohen poolin ylapaasta. Ensin Noora kokeili harnata kalaa blow-fly pinturilla, mutta se ei tuntunut kiinnostavan sita. Muutaman tyhjan heiton jalkeen vaihdettiin perhoksi sellanen #10 koon peurankarva harpake. Ensimmainen heitto meni n. metrin sivuu kalan linjalta, mutta se ei tuntunut haittaavan vaan kala siirtyi rauhassa perhon alle ja imaisi sen pinnalta kityaansa. Vastaisku onnistui ja vaanto alkoi. 10 minuuttia tasaista vaantoa ja kala oli valmis haavittavaksi. Kalan todellinen koko selvisi vasta haavissa. 69cm hiukan laihahko naaras kirjolohi oli kohdannut ovelampansa. Ei hullumpi ensimmainen Seelannin pinturikala Nooralle!!!
Kymmenen maissa tyyli taas yltyi ja sade alkoi. Noora ei enaa kalastellut. Ei kuulemma ollut tarvetta... Mie karkuutin aluks yhden kirjolohen #8 humphysta. Sitten taas keveltii pitka patka jokea ylospain rankassa sateessa ilman ihmeempia kalahavaintoja. Lopulta keli hiukan parani ja bongasin kalan vastarannan virran reunasta. Eka heitto Blow-fly pinturilla ja kala nousi perhoon. Ei ongelmia vastyksessa ja 62cm kirre haaviin. Kalan kuono oli ihmeen muotoinen, muistutti etaisesti Michael Jacksonin nenaa.
Erikoinen kuono!?
Jatkettiin matkaa ylvirtaan ja kohdattiin yllattaen eilen tapaamamme Jenkit kalastamassa ihan liian alhaalla sovitusta. Pojat olivat varanneet yosijan yksityisesta hutista, mutta kavelleet vahingossa siita ohi ja viela 1,5h ylvirtaan, ennen kuin olivat tajunneet kaantya takaisin. Nyt he olivat paluumatkalla hutilleen bonganneet kaloja ja kalastelivat niita. Paatettiin pitaa ruokatauko ja katella, kun toinen Jenkeista yritti saada elamansa ensimmaista perhokalaa. Eika ihan mita tahansa kalaa, kyseinen kirjolohi lahenteli 4kg rajaa!! Pienen sahellyksen jalkeen ukko sai perhot (ihme kylla) kalan linjalle ja valtava paa nousi pinnalle ottaen perhon. Tassa vaiheessa Jenkin pasmat meni taysin sekaisin, jopa uintireissu ei ollut kaukana. No ei pysynyt kala ei. Jenkit jatkoivat hutilleen ja kertoivat, etta lyhyen matkan paassa ylavirrassa olisi isompi kala, joka ei kuulemma ruokaillut. Olivat kuulemma yrittaneet vaikka mita ilman tulosta. Myokin bongattiin kyseinen kala tai kalat, silla siina poolissa uiskenteli kaksi hyvan kokoista kalaa kokoajan ruokaillen. Yritin eka parillakin eri pinturilla ilman tulosta ja meinasin antaa kalojen olla. Kokeilin kuitenkin viela nymfilla ja ekalla heitolla indikaattori-pinturi sukelsi. Kovan vaannon jalkeen 61cm pullea taimen ylos ja takaisin.
61cm
Kalasteltiin ilman suurempia paineita ylavirtaan. Sain kalakeittoon paatyneen kirren pinturilla n 50cm, josta noora yritti ottaa kuvaa kun se ottaa perhon pinnalta. Lopetettiin paivan kalastus pooliin, jossa makasi tumma kala aivan vastarannan tuntumassa. No se oli 65cm pulska taimen. Tarkistin asian Royal Coachman pinturilla ;)
65cm
Paluumatka Hutille kesti yli tunnin, mutta sekin sujui mukavasti auringon paisteessa.
Illalla nahtiin hutin ikkunasta kaksi peuraa, jotka tulivat syomaan ruohoa ihan hutin nurkille.
21.1.09
Keskiviikkona lahdettiin kavelemaan takaisin autolle. Paluumatkalla kalastettiin viela kaksi poolia. Sain yhen kirren tartutettua, jonka Noora vasytti. Nahtiin kyseisessa poolissa iso ankerias! Se oli kuin musta tukki joka valui jokea alas.
Iltapaivaksi mentiin Kinloch-lodgeen, tehtiin hyva setti ruokaa ja otettiin ihan rauhassa.
juho
Noora virkistaytyy vesiputouksessa.
19.1.09
Lahdettiin kavelemaan Greenstone Hutille (autiotupa) klo 9 maita aamulla. Tarkopitus oli viettaa kaksi yota hutilla ja kalastella jokea ylavirtaan hutin ollessa perusleirina.
Polku oli helpohko kulkuista ja matka eteni nopeasti. Kaveltiin hutille kolmessa tunnissa joka oli alle reitin arvioidun ajan. Hutti oli oikein hieno,tilava ja sijaitsi aivan mahtavissa vuoristo maisemissa. Varattiin Hutin parhaat punkat ja syotiin pikkanen valipala ennen kalaan lahtoa. Parin tunnin tauon jalkeen puettiin kalavermeet paallle ja lahdettiin tutustumaan joen antimiin.
Greenstone-river
Iltpaivan kalastuksen pilasi lahes myrskyisa ylavirrasta puhaltanut tuuli. Noora ei tarttunut vapaan ollenkaan, vaan tyytyi kuvaamiseen ja maisemien ihailuun, joka ei ollut yhtaan hullumpi vaihtoehto sekaan. Miullakin oli suuria vaikeuksia saada heitettya perho toivottuun paikkaan. Sain kuitenkin kaksi spottaamaani 1-2kg painoista kirjolohta pinturilla ja lisaksi karkuutin yhden hiukan paremman kokoisen. Otettiin toinen kaloista ruuaksi, mutta kalan liha oli ihan valkoista!! Ilmeisesti kala ei ollu palautunut kevaan kudusta kunnolla... Paistettiin kirre folioon kaarittyna ja syotettiin se Hutin muille asukkaille, jotka soivat kalan ihan innolla.
20.1.09
Annettiin muiden asukkaiden lahtea rauhassa alta pois ja lahdettiin joelle yhdeksan tietamissa. Paivan suunnitelma oli jatkaa kalastusta siita kohtaa mihin edellisena paivana jaatiin ja edeta jokea ylospain aina ylavirrassa sijaitselvalle Pirvate-hutille asti. Edellisena iltana tapaamamme kaksi Jenkkia aikoivat aloittaa kalatuksensa Pivate-hutin kohdalta ja edeta siita ylos pain.
Hutin "vartija" naytti meille hyvan polun joelle ja vei meidat ensimmaiselle kalastettavalle poolille. Ei kuitenkaan viela aloitettu kalastusta siita, vaan edettiin noin 500m hutista ylospain ennen rantaan menoa. Saavuimme rantaa mukavan nakoisen poolin kohdalta ja ei aikaakaan, kun Noora spottasi ruokailevan kirjolohen poolin ylapaasta. Ensin Noora kokeili harnata kalaa blow-fly pinturilla, mutta se ei tuntunut kiinnostavan sita. Muutaman tyhjan heiton jalkeen vaihdettiin perhoksi sellanen #10 koon peurankarva harpake. Ensimmainen heitto meni n. metrin sivuu kalan linjalta, mutta se ei tuntunut haittaavan vaan kala siirtyi rauhassa perhon alle ja imaisi sen pinnalta kityaansa. Vastaisku onnistui ja vaanto alkoi. 10 minuuttia tasaista vaantoa ja kala oli valmis haavittavaksi. Kalan todellinen koko selvisi vasta haavissa. 69cm hiukan laihahko naaras kirjolohi oli kohdannut ovelampansa. Ei hullumpi ensimmainen Seelannin pinturikala Nooralle!!!
Kymmenen maissa tyyli taas yltyi ja sade alkoi. Noora ei enaa kalastellut. Ei kuulemma ollut tarvetta... Mie karkuutin aluks yhden kirjolohen #8 humphysta. Sitten taas keveltii pitka patka jokea ylospain rankassa sateessa ilman ihmeempia kalahavaintoja. Lopulta keli hiukan parani ja bongasin kalan vastarannan virran reunasta. Eka heitto Blow-fly pinturilla ja kala nousi perhoon. Ei ongelmia vastyksessa ja 62cm kirre haaviin. Kalan kuono oli ihmeen muotoinen, muistutti etaisesti Michael Jacksonin nenaa.
Erikoinen kuono!?
Jatkettiin matkaa ylvirtaan ja kohdattiin yllattaen eilen tapaamamme Jenkit kalastamassa ihan liian alhaalla sovitusta. Pojat olivat varanneet yosijan yksityisesta hutista, mutta kavelleet vahingossa siita ohi ja viela 1,5h ylvirtaan, ennen kuin olivat tajunneet kaantya takaisin. Nyt he olivat paluumatkalla hutilleen bonganneet kaloja ja kalastelivat niita. Paatettiin pitaa ruokatauko ja katella, kun toinen Jenkeista yritti saada elamansa ensimmaista perhokalaa. Eika ihan mita tahansa kalaa, kyseinen kirjolohi lahenteli 4kg rajaa!! Pienen sahellyksen jalkeen ukko sai perhot (ihme kylla) kalan linjalle ja valtava paa nousi pinnalle ottaen perhon. Tassa vaiheessa Jenkin pasmat meni taysin sekaisin, jopa uintireissu ei ollut kaukana. No ei pysynyt kala ei. Jenkit jatkoivat hutilleen ja kertoivat, etta lyhyen matkan paassa ylavirrassa olisi isompi kala, joka ei kuulemma ruokaillut. Olivat kuulemma yrittaneet vaikka mita ilman tulosta. Myokin bongattiin kyseinen kala tai kalat, silla siina poolissa uiskenteli kaksi hyvan kokoista kalaa kokoajan ruokaillen. Yritin eka parillakin eri pinturilla ilman tulosta ja meinasin antaa kalojen olla. Kokeilin kuitenkin viela nymfilla ja ekalla heitolla indikaattori-pinturi sukelsi. Kovan vaannon jalkeen 61cm pullea taimen ylos ja takaisin.
61cm
Kalasteltiin ilman suurempia paineita ylavirtaan. Sain kalakeittoon paatyneen kirren pinturilla n 50cm, josta noora yritti ottaa kuvaa kun se ottaa perhon pinnalta. Lopetettiin paivan kalastus pooliin, jossa makasi tumma kala aivan vastarannan tuntumassa. No se oli 65cm pulska taimen. Tarkistin asian Royal Coachman pinturilla ;)
65cm
Paluumatka Hutille kesti yli tunnin, mutta sekin sujui mukavasti auringon paisteessa.Illalla nahtiin hutin ikkunasta kaksi peuraa, jotka tulivat syomaan ruohoa ihan hutin nurkille.
21.1.09
Keskiviikkona lahdettiin kavelemaan takaisin autolle. Paluumatkalla kalastettiin viela kaksi poolia. Sain yhen kirren tartutettua, jonka Noora vasytti. Nahtiin kyseisessa poolissa iso ankerias! Se oli kuin musta tukki joka valui jokea alas.
Iltapaivaksi mentiin Kinloch-lodgeen, tehtiin hyva setti ruokaa ja otettiin ihan rauhassa.
juho
1 kommentti:
No, johan tuli komeet kalat!!!
Onnitteulut Nooralle mahtavasta enkkakalasta. Nyt tosin alkaa olla vähän vaikeeta petrata.
Juho näyttää vetävän kalaa kun mao-tse-tung...
Mahtaa olla hienoa kalastella siellä kirkkaissa vesissä? Tekee ihan mieli lähteä sinne itekin. :D
Lähetä kommentti