Keskiviikolle Noora oli tehnyt tiukan tuntiaikataulun ja paljon tehtavaa. Lahdettiin aikaisin aamulla Greymouthista kohti etelaa, jotta kerettaisiin suorittamaan kaikki kohteet aikataulun mukaisesti.
Ensimmainen rasti oli Hokitikan Glow-worm Dell, eli luvassa olisi upeasti loistavia kiiltomatoja. Otettiin oikein kameraan jalka mukaan. 20m paasta paatiesta loytyi tyhja vehrea seinama, jossa varmaan joskus viime vuosituhannella on pimean aikaan nahty muutamia matoja. Toisinsanoen, siella ei ollut yhtikas mitaan. Tasta lannistumatta jatkettiin seuraavalle rastille, New Zealand Kiwi Centre. Tallakertaa luvassa olisi paljon mielenkiintoisia seelantilaisia ja ulkolaisia elaimia, paatahtina harvinaiset Kiwi linnut. Ovien takaa paljastui karu totuus, ehkapa maailman kamasin ja huonosti hoidetuin "elainpuisto". Isossa hallissa oli pienia akvaarioita, joissa "eleli" (yritti pysya hengissa) kaloja, rapuja yms. Kavelevat kalat, eli salamanterit oli Noorasta hienoja. Juho ihmetteli pitkan tovin yli 100v. vanhoja, yli metrin mittaisia ja jopa 30 kg painoisia ankeriaita, jota paastiin myos ruokkimaan. Lupausten mukaisesti kahdesta pimeasta huoneesta loytyi liikkuvia pyoreita tummia palloja, oletuksena Kiwi lintuja. Juuri ennen lahtoa tosin paastiin eras sosiaalisempi yksilo nakemaan ihan lahelta, kun se yritti nokkia meita lasiseinan lapi. Nyt on siis nahti Kiwi linnut, tosin ei ihan luonnollisessa ymparistossa (Mutta ollaan luultavasti kuultu Nelson Laken alueella Kiwin "laulelua", kun oltiin telttailemassa). Viela lopuksi kokeiltiin viimeista rastia, lasipuhallusta, mutta studiolta loytyi vain lappu Lounaalla. Paivan rastit suoritettu.
Hiukan lannistuneina napattiin mukaan upporasvassa paistetut paikalliset poperot ja jatkettiin kohti jaatikoita.
Noora ja Juho
Ensimmainen rasti oli Hokitikan Glow-worm Dell, eli luvassa olisi upeasti loistavia kiiltomatoja. Otettiin oikein kameraan jalka mukaan. 20m paasta paatiesta loytyi tyhja vehrea seinama, jossa varmaan joskus viime vuosituhannella on pimean aikaan nahty muutamia matoja. Toisinsanoen, siella ei ollut yhtikas mitaan. Tasta lannistumatta jatkettiin seuraavalle rastille, New Zealand Kiwi Centre. Tallakertaa luvassa olisi paljon mielenkiintoisia seelantilaisia ja ulkolaisia elaimia, paatahtina harvinaiset Kiwi linnut. Ovien takaa paljastui karu totuus, ehkapa maailman kamasin ja huonosti hoidetuin "elainpuisto". Isossa hallissa oli pienia akvaarioita, joissa "eleli" (yritti pysya hengissa) kaloja, rapuja yms. Kavelevat kalat, eli salamanterit oli Noorasta hienoja. Juho ihmetteli pitkan tovin yli 100v. vanhoja, yli metrin mittaisia ja jopa 30 kg painoisia ankeriaita, jota paastiin myos ruokkimaan. Lupausten mukaisesti kahdesta pimeasta huoneesta loytyi liikkuvia pyoreita tummia palloja, oletuksena Kiwi lintuja. Juuri ennen lahtoa tosin paastiin eras sosiaalisempi yksilo nakemaan ihan lahelta, kun se yritti nokkia meita lasiseinan lapi. Nyt on siis nahti Kiwi linnut, tosin ei ihan luonnollisessa ymparistossa (Mutta ollaan luultavasti kuultu Nelson Laken alueella Kiwin "laulelua", kun oltiin telttailemassa). Viela lopuksi kokeiltiin viimeista rastia, lasipuhallusta, mutta studiolta loytyi vain lappu Lounaalla. Paivan rastit suoritettu.
Hiukan lannistuneina napattiin mukaan upporasvassa paistetut paikalliset poperot ja jatkettiin kohti jaatikoita.
Noora ja Juho
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti